Blogi / Ajan­koh­tainen

ALISAn blogi: Mitkä ihmeen nuoret hoivaajat?

ALISAn blogi: Mitkä ihmeen nuoret hoivaajat?

Kun vanhempi sairastuu, lapset joutuvat haas­ta­vien tilan­teiden äärelle. He kantavat painavaa huolta vanhem­pansa voin­nista ja perheen tule­vai­suu­desta, joutuvat käsit­te­le­mään vanhemman kuole­maan liit­tyviä kysy­myksiä, kokevat häpeää perheen hanka­lasta tilan­teesta ja joskus hoitavat lapselle sopi­mat­tomia hoiva­teh­täviä. Moni lapsi ja nuori ottaa perheessä aikui­selle kuuluvan roolin: heistä tulee hoitajia, tuki­joita ja kannat­te­li­joita.

Kansain­vä­listen tutki­musten mukaan teol­lis­tu­neissa länsi­maissa 2-8 % kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista hoivaa tai kantaa huolta lähei­ses­tään hänen fyysisen tai psyyk­kisen sairau­tensa, päih­deon­gelman tai muun tervey­teen liit­tyvän haas­teen vuoksi. Suomessa sosi­aali- ja tervey­salan järjes­töissä näistä lapsista ja nuorista on ryhdytty käyt­tä­mään käsi­tettä nuori hoivaaja.

Tiedon­mu­rusia Suomesta

Suomessa on käytet­tä­vissä tois­tai­seksi vasta vähän lukuja nuorten hoivaa­jien määrästä. Viimei­sim­mässä THL:n Koulu­ter­veys­ky­se­lyssä oli ensim­mäistä kertaa kysymys lasten ja nuorten hoiva­vas­tuista perheis­sään; ”Autatko tai hoidatko perheen­jä­sen­täsi tai muuta läheistä ihmistä, jolla on esimer­kiksi vakava sairaus, vamma tai joka on hyvin vanha?” Reilu 6 prosenttia 8.-9. luok­ka­lai­sista kertoi autta­vansa tai hoita­vansa läheis­tään vähin­tään viikoit­tain. Pohjois-Karja­lassa tämä luku oli valta­kun­nal­li­sesti toiseksi suurin: 7,3 prosenttia.

Viime kesänä Pohjois-Karja­lassa toteu­tet­tiin kysely rippi­kou­lu­laisten hoiva­vas­tuista. Siihen vastasi neljännes koko maakunnan 15-vuotiaista. Tämä kysely paljasti, että jopa 13 prosenttia vastaa­jista huolehtii lähei­ses­tään jonkun terveyden haas­teen vuoksi. Näistä nuorista lähes neljännes kokee tilan­teen vaikut­tavan nega­tii­vi­sella tavalla elämäänsä. Kyselyn tulokset olivat hyvin linjassa myös kansain­vä­listen tutki­mus­tu­losten kanssa, joten kysely osoittaa, että nuorten hoivaa­jien ilmiö näyttää hyvin saman­lai­sella meillä Suomessa kuin muual­lakin maail­massa. 

Tiedämme, että arviolta joka neljäs lapsi Suomessa elää perheessä, jossa on päihde- tai mielen­ter­veyden ongelmia. Kelan tutki­mus­osasto arvioi vuonna 2016 noin 14 700 lapsen asuneen perheessä, joihin makset­tiin saman­ai­kai­sesti työky­vyt­tö­myy­se­lä­kettä ja lapsi­lisää. Lähes 7 prosenttia kaikista lapsista ja nuorista kokee 21. ikävuo­teen mennessä vanhemman syöpä­sai­rauden. Suomessa on myös 7000 muis­ti­sai­rasta työi­käistä ihmistä. Myös vakavat neuro­lo­giset pitkä­ai­kais­sai­raudet diag­no­soi­daan useim­miten nuorilla aikui­silla, joilla poten­ti­aa­li­sesti on pieniä lapsia. 

Haavoit­tu­vassa asemassa 

Kansain­vä­linen tutki­mus­pohja osoittaa, että vanhemman fyysisen tai psyyk­kisen toimin­ta­kyvyn heiken­ty­minen, turval­li­sesta arjesta huoleh­ti­misen haas­teet tai lasten tunteiden jääminen perheen­jä­senen sairauden varjoon vaikut­tavat lapsen kasvuun ja kehi­tyk­seen nega­tii­vi­sesti. Tutki­mus­kie­lessä puhu­taan kään­ty­neestä hoiva­suh­teesta. Vakavat ja pitkä­ai­kais­sai­raudet voivat suun­nata huomiota pois lapsesta, jolla voi olla erias­teisia vaiku­tuksia lapsen kiin­ty­mys­suh­tee­seen mutta erityi­sesti perus­tur­val­li­suuden koke­muk­seen. Huoli ja vastuu lähei­sestä voivat aiheuttaa psyyk­kistä ja fyysistä kuor­mit­tu­mista, jolla voi olla vaiku­tuksia lapsen käsi­tyk­seen itses­tään, koulun­käyn­tiin ja muuhun osal­lis­tu­mi­seen.

Tunne-elämän ja käyt­täy­ty­misen häiriöt ovat mahdol­lisia. Monet voivat vasta myöhem­mässä elämäs­sään kohdata jaksa­mi­seen liit­tyviä ongelmia, loppuun­pa­la­misia ja uupu­mista. Kelan kuntou­tusp­sy­ko­te­ra­piaan hakeu­tu­vista suurin osa kärsii juuri vanhem­pien mielen­ter­veyden tai muiden tervey­den­haas­teiden jättä­mistä trau­moista. 

Suomessa on melko katta­vasti näyttöä jo vanhem­pien mielen­ter­veys- ja päih­deon­gel­mien nega­tii­vi­sista vaiku­tuk­sista lasten mielen­ter­vey­teen, mutta hiljat­tain ilmes­tynyt Mika Niemelän synty­mä­ko­hort­tiai­neis­toihin pohjau­tuva tutkimus osoittaa, että myös vanhemman fyysinen tai somaat­tinen sairaus lisää lasten psykiat­risen erikois­sai­raan­hoidon käyttöä ja psykiat­risen diag­noosin saamista. Hän onkin tehnyt listan toimen­pi­de­suo­si­tuksia, jossa hän korostaa huomion ja palve­luiden lisää­misen tarvetta tälle ryhmälle. 

Riit­tä­mät­tömät palvelut

Lasten­suo­jelun keskus­liiton toteut­tama asen­ne­ky­sely paljastaa, että lähes 90% kansa­lai­sista pitää tärkeänä tai erit­täin tärkeänä, että yhteis­kunta tukee lapsi­per­heitä, joissa vanhem­malla on vakava somaat­tinen sairaus tai mielen­ter­veyden ongelma. Muun muassa valtion­tar­kas­tus­vi­raston raportti vuodelta 2018 kuitenkin osoittaa, että sairauden vaiku­tusta lapseen ei tällä hetkellä arvioida riit­tä­västi sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa, joissa vanhempi on asiak­kaana tai poti­laana. Työi­käisten joutuessa palve­luihin poti­laan perhe­ti­lan­netta ei vält­tä­mättä edes selvi­tetä. 

Vaka­vasti sairas­tu­neiden vanhem­pien lapset on valtavan laaja ja monin tavoin merkit­tävä, mutta hyvin vähän huomiota Suomessa saanut ilmiö. On selvää, että yhteis­kun­tamme palve­lu­ra­kenne ei vielä tunnista tai riit­tä­vällä tavalla tue tätä erityisen tuen tarpeessa olevaa ryhmää tai heidän perheen­jä­se­niään. Tästä syystä olemme aloit­ta­neet ALISA-projektin. Ja tämän blogi­sarjan olemme aloit­ta­neet perus­tel­lak­semme eri näkö­kul­mista käsin miksi nuorten hoivaa­jien ja heidän perhei­densä tuke­minen on tärkeää.

Kirsi Hokkila
ALISAn projek­ti­pääl­likkö

Edel­linen artik­keli
Seuraava artik­keli

YHTEYS: Kirk­ko­katu 16 c 34, 80100 Joensuu
  •  040 688 5385
  •  paivi.​hassinen@​jnss-​oma​isho​itaj​at.​fi

Toimintaa tuke­massa

Veikkaus Kaikille eväät elämään

Yhteis­työssä

Siun Sote Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys Ookoo Nuorten Joensuu Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki Jangsterit Finfami Pelastakaa Lapset Perheentalo Muistiluotsi Aksoni ry