Blogi / Ajan­koh­tainen

ALISAn blogi: Huoli sairaasta vanhem­masta istuu tiukassa

ALISAn blogi: Huoli sairaasta vanhemmasta istuu tiukassa

Kerromme tässä blogi­pos­tauk­sessa millaisia tarkempia päätelmiä toteut­ta­mamme rippi­kou­lu­ky­selyn vastausten perus­teella pohjois­kar­ja­lai­sista nuorista hoivaa­jista on mahdol­lista tehdä. Olen työs­säni ALISAn projek­ti­pääl­lik­könä tutus­tunut katta­vasti ulko­mailla tehtyyn tutki­muk­seen nuorista hoivaa­jista. Keskei­sim­pänä huomiona kyse­lymme osalta pidänkin sitä, että tulosten tarkempi tarkas­telu kertoo tutki­mus­kir­jal­li­suuden löydösten nuorten hoivaa­jien asemasta ja tilan­teista pitävän paik­kansa myös täällä meillä Pohjois-Karja­lassa.

Toteu­timme siis kyselyn rippi­kou­lu­lai­sille kesällä 2019, jossa kysyimme heidän perheen­jä­sen­tensä tervey­den­ti­laan liit­ty­vistä huolista ja hoiva­vas­tuista. Sen lisäksi, että saimme tietää 13 prosentin kantavan huolta lähei­ses­tään tai perheen­jä­se­nes­tään sairauden tai heikon tervey­den­tilan vuoksi ja että tilan­teet vaikut­tavat monen elämään nega­tii­vi­sesti, teimme vastauk­sista monia muitakin huomio­nar­voisia havain­toja. 

Ensin­näkin, tytöt näyt­tävät kyselyn perus­teella olevan poikiin nähden haavoit­tu­vam­massa asemassa.Tytöt kertoivat muun muassa teke­vänsä poikia enemmän läheisen emotio­naa­lista tuke­mista ja olevansa poikia useammin huolis­saan lähei­sensä tilan­teesta. Tytöt myös näyt­tävät kokevan hoiva­teh­tä­vien suorit­ta­misen raskaana hiukan useammin ja toivoi­si­vatkin poikia useammin apua tai tukea itsel­leen. Suurempi osa tytöistä myös koki perhe­ti­lan­teensa vaikut­tavan koulun­käyn­tiinsä ja kave­ri­suh­tei­siinsa nega­tii­vi­sesti.

Sairau­della näyttää olevan merki­tystä kuor­mit­ta­vuuden koke­muk­sessa; mielen­ter­veys- ja päih­deon­gelmat kuor­mit­tavat nuoria eniten. Esimer­kiksi nega­tii­vinen merkitys koulun­käyn­tiin oli näiden sairauk­sien kohdalla merkit­tävä. Raskaina näyt­täy­tyvät myös muis­ti­sai­raudet ja tämän jälkeen erilaiset fyysiset sairaudet ja vammat. Vähiten nuoria kuor­mittaa perheen­jä­senen vanha ikä.

Kyse­lymme tulok­sista ei voi verrat­tain pienten havain­to­mää­rien vuoksi vetää kovin rohkeita johto­pää­töksiä, mutta tulosten tulkintaa auttaa aiempi kansain­vä­linen tutki­mus­tieto. Perheen­jä­senen ulos­päin näkyvät tervey­den­haas­teet, eli sellaiset, jotka vaikut­tavat perheen­jä­senen käytök­seen tai liik­ku­mi­seen, selväs­tikin vaikut­tavat enemmän nuoren hoivaajan toimin­taan ja koke­muk­siin hänen omissa sosi­aa­li­sissa ympä­ris­töis­sään. On selvää, että näissä tilan­teissa asiaan voi liittyä häpeää ja voimak­kaita erilai­suuden tunteita. Esimer­kiksi syöpä näyttää vaikut­tavan vain koulun­käyn­tiin, jolloin voidaan tulkita, että tällöin kyse on syövän tai syöpä­hoi­tojen aiheut­ta­masta huolesta ja peloista, jotka vaikut­tavat koulun­käyn­tiin esimer­kiksi keskit­ty­misen haas­teina. 

Mikäli nuori kokee olevansa ensi­si­jainen hoivaaja perhees­sään, on sillä merkit­tä­västi suurempi vaikutus koulun­käyn­tiin, kave­ri­suh­tei­siin ja muihin oman elämän osa-aluei­siin, esimer­kiksi vapaa-aikaan, jaksa­mi­seen tai kuten yksi vastaa­jista kirjoitti ”kaik­keen”. Sillä onko nuorella hoivaa­jalla lähi­pii­ris­sään luotet­tavaa aikuista, jonka kanssa puhua asiasta, näyttää myös olevan merki­tystä siihen kuinka raskaalta oma tilanne tuntuu sekä koet­tuun tuen tarpee­seen ja huolen­kan­toon. Luon­nol­lista toki on, että vanhemman sairau­teen liit­tyvät huolet ja velvol­li­suudet  kuor­mit­tavat nuorta eri tavalla riip­puen siitä kuuluuko perhee­seen ollen­kaan tervettä aikuista tai vanhempaa. 

Huomio­nar­voi­sinta aineis­tossa pitkin matkaa on kuitenkin se, ettei koet­tuun huolen määrään juuri­kaan vaikuta muut muut­tujat eli tilan­teet, olosuh­teet tai tekijät. Kannettu huoli näyttää olevan yhtä suuri riip­pu­matta esimer­kiksi siitä onko ympä­rillä turval­lisia aikuisia vai ei. Tätä puol­tavat myös tutki­mus­tu­lokset; lapsen kuor­mi­tus­kaan ei vält­tä­mättä näy ulos­päin tai ole riip­pu­vainen ulkoi­sista teki­jöistä. Jokainen on myös yksilö ja jokaisen nuoren hoivaajan tilanne on kartoi­tet­tava erik­seen. Asian­mu­kai­sesti ja oikea-aikai­sesti. Mieles­tämme tämä kertookin siitä, että ihan jokainen vanhem­mas­taan huolis­saan oleva nuori hoivaaja tarvitsee keskus­te­lu­tukea riip­pu­matta tilan­teista ja olosuh­teista.

Kirsi Hokkila
ALISAn projek­ti­pääl­likkö

Edel­linen artik­keli
Seuraava artik­keli

YHTEYS: Kirk­ko­katu 16 c 34, 80100 Joensuu
  •  040 688 5385
  •  paivi.​hassinen@​jnss-​oma​isho​itaj​at.​fi

Toimintaa tuke­massa

Veikkaus Kaikille eväät elämään

Yhteis­työssä

Siun Sote Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys Ookoo Nuorten Joensuu Pohjois-Karjalan mielenterveyden tuki Jangsterit Finfami Pelastakaa Lapset Perheentalo Muistiluotsi Aksoni ry